Jokireitit
PORVOONJOKI
Kartta melontareitistä (linkki Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y:n sivulle)
Porvoonjokea on kehitetty hyväksi melontareitiksi opasteineen ja raivaamalla kajakin lasku- ja nousupaikkoja.
Mainion kartan ohjeiden avulla reitin voi kulkea mukavasti aina Lahdesta asti. Toki useampia kierrättäviä patoja ja koskipaikkoja matkalle mahtuu useita. On syytä käyttää harkintaa millaiseen koskeen taidot riittävät, mutta joka tapauksessa lasikuitu- ja muut arvokajakit eivät sovellu tälle reitille.
Ainakin Pukkilan Naaraskoskesta Porvooseen reitti on hyvin antoisa päivän mittainen seikkailu. Hiirkoskesta 2.5 km ennen Askolan kirkonkylää voi kokenut koskimeloja laskea kypärä päässä, muiden suositellaan raahaamaan kajakkinsa kosken länsirantaa pitkin kosken ohi. Hiirikoskessa on metallirojua ja betonilohkareita vaarana kaatuneelle melojalle. Kerkkoon Tukkilasta Porvooseen (n 10 km) joki rauhoittuu ja soveltuu aloittelijoiden melottavaksi. Tukkilan uimapaikalta kajakin saa hyvin veteen ja Strömsbergin padon ohi pääsee länsirantaa pitkin helposti.
Porvoonjokea suositellaan melottavan joko kevättulvien aikaan tai runsaiden sateiden jälkeen. Kauppoja matkan varrella on Pukkilassa, Askolan kirkonkylässä, Vakkolassa ja tietenkin Porvoossa.
Porvoonjoen esittely löytyy täältä.
Joen ennustetusta virtausmäärästä löytyy puolestaan tietoa täältä.
MUSTIJOKI
Kartta melontareitistä (linkki Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y:n sivulle)
Kaupungin nettisivuilla lukee:
”Mustijoki virtaa läpi kolmen kunnan ja maisemat vaihtelevat peltoaukeista pieniin koskiin ja kultturelleihin maalaismaisemiin. Koskipaikat on helppo ohittaa kanoottia kantaen. Mustijoen melontareitti soveltuu koko perheen päivämelontaan. Pituutta melontareitille tulee kaikkiaan yli 50 km ja vaatii hyvää melontakuntoa mikäli haluaa meloa sen päivässä. ”
Wikingit järjestivät ikimuistoisen retken Mustijoelle keväällä 2008 ja palaten vajalle väsyneenä ja mutaisina. Joen loppuosuus Hinthaarasta merelle soveltuu paremmin perheelle sisältäen vain pari lyhyttä kantomatkaa. Kajakin saa veteen helposti Kuninkaantieltä (lat 60° 23.816' lon 25° 28.4') Hintahaaran risteyksestä Nikkilän suuntaan n 500m, mihin autonkin saa jätettyä. Tyysterin padolla kannattaa rantautua patojen välissä olevalle kalliolle ja kantaa siitä kajakin yli. Vastaavasti Åminsbyn padon länsirannalta pääsee yli. Molempiin kohtiin pääsee myös autolla kohtuullisesti. Täältä eli Mustijoen suistolta pääsee jatkamaan kajakilla Porvooseen aina vajalle asti. Matkaa Hintahaarasta Åminsbyhyn kertyy 13 km ja sieltä Wikinkien vajalle 20 km lisää. Hinthaaran yläpuolella melojilta kaivataan sopivasti koskenlaskutaitoa, rämäpäisyyttä sekä nokkossietoa ja mieluiten kevyet muovikajakit tai koskarit mukaan. Kauppoja ja baareja on reitin varrella Pornaisessa ja Hinthaarassa.
SIPOONJOKI
Kartta melontareitistä (linkki Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y:n sivulle)
Sipoonjoki saa alkunsa aivan Sipoon kunnan pohjoisrajalta, josta se laskeutuu Nikkilän kuntakeskuksen Nikkilän ja Söderkullan ohitse Sipoonlahdelle. Varsinainen Sipoonjoen melontareitti alkaa Nikkilän pohjoispuolelta, josta on 18 kilometriä Sipoonlahdelle Eriksnäsin laitureille. Sieltä reitti jatkuu edelleen Storörenin
lahteen merellä saarten suojassa. Melontareitin kokonaispituudeksi tulee näin yhteensä 26 kilometriä.
Sipoonjoki on luonteeltaan rauhallinen ja miellyttävä meloa. Yläjuoksultaan joki on hyvin kapea ja ruovikkoinenkin, mutta innokas meloja voi kokeilla vesille lähtöä jo kartoitettua reittiä ylempääkin. Kesän mittaan uoman yläosa kuitenkin kuivuu kapeaksi ja kasvaa osittain umpeen. Sipoonjokireitti alkaakin vasta Herralan vanhalta sillalta.
KOSKENKYLÄNJOKI
Kartta melontareitistä (linkki Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y:n sivulle)
Koskenkylänjoen melontareitti alkaa jo Lanskinjoelta Orimattilan ja Iitin rajalta ja kulkee vehreiden joki- ja järvimaisemien kautta merelle, Pernajanlahdelle Loviisaan. Vaihtelevalle reitille tulee pituutta yhteensä 76 kilometriä ja se tarjoaa mahdollisuuksia niin retkimelojille, koskenlaskijoille kuin lapsien kanssa liikkuvalle.
Reitin alku kulkee Lanskinjoella 14 kilometrin verran. Lanskinjoki on paikoin koskinen, mutta pääasiassa rauhallinen ja miellyttävä meloa. Komean kaislikon kautta saavutaan reitin järviosuudelle eli ensin Villikkalanjärvelle, josta matka jatkuu luonnonkanavien kautta Säyhteelle ja sieltä Pyhäjärvelle.
Itse Koskenkylänjoki on pituudeltaan 38 kilometriä. Sille tyypillisiä piirteitä ovat kauniit maatalousmaisemat, pienet mökit, rauhalliset metsäosuudet, pyörölammet sekä koskipaikat. Etenkin joen alkuosa on varsin koskinen, mutta kuitenkin helppo selvittää kanootinkin kanssa. Kokeneelle koskenlaskijalle on tarjolla etenkin runsaan veden aikaan paljon erilaisia, vauhdikkaita kokemuksia. Kosket ja laskureitit kannattaa aina käydä tarkistamassa rannalta käsin etukäteen ennen laskemista, vuodenaika ja sademäärät vaikuttavat paljon koskien luonteeseen. Ja mikäli koskesta ei laskien pääse läpi, on mahdollista kiertää ne.
ILOLANJOKI
On useiden melojien suosittelema. Kesällä virtaamaa ei yleensä riitä vaan joki sopii kevätretkeksi tai runsaitten kesäsateiden jälkeen. Jakarintiellä on hyvä kajakin veteenlaskupaikka, josta aloittelijan voi helposti meloa vastavirtaan Sannäsin kartannon ohi aina Ilolan Postimäen lähellä olevalle koskelle ja samaa reittiä takaisin. Matkaa kertyy yhteensä 15 km. Meloa voi myös Jakarintieltä merelle.
VANTAANJOKI
Kartta melontareitistä (linkki Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sivulle)
Sadan kilometrin pituinen Vantaanjoki yhdistää Etelä-Hämeen Suomenlahteen. Vesireittiä ovat käyttäneet niin kivikauden
eränkävijät kuin hämäläiset kauppamatkoillaan. Virran voimaa valjastettiin pyörittämään myllyjä ja sahoja. Asutus ja teollisuus
kuormittivat voimakkaasti vesistöä. Viime vuosikymmeninä vesiensuojelu on tehostunut ja veden laatu on parantunut huomattavasti. Lukuisia koskia ja uomia on kunnostettu. NytVantaanjoki tarjoaa monipuolisen
ympäristön melontaan, kalastukseen, päiväretkeilyyn ja muuhun virkistäytymiseen. Vantaanjoen Nukarinkosken alapuolinen
jokiosuus kuuluu 59 kilometrin matkalta Natura 2000-verkostoon.
KERAVANJOKI
Kartta melontareitistä (linkki Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sivulle)
Keravanjoki (65 km) onVantaanjoen pisin sivuhaara. Se alkaa Hyvinkään Ridasjärvestä ja yhtyy Vantaanjoen pääuomaan Helsingin ja Vantaan rajalla noin 6 km ennen merta. Joen latvaosat virtaavat metsäisten alueiden halki, missä useat kosket ja paikoin jyrkkärinteinen jokiuoma tarjoavat nähtävää ja koettavaa. Alajuoksullaan joki virtaa maalaismaisemissa taajamien läheisyydessä.