Lauantai-sunnuntairetki Pellinkin saaristoon. Yhteensä noin 40 km.

Retken valmistelut kannattaa tehdä edellisenä illalla. Kirkkaina kesäaamuisin meri on yleensä vähäaaltoinen tai jopa tyyni aina klo 10:00 asti, joten aamulla ei kannata hukata. Eväät kannattaa valmistaa illalla, ja muutkin tarvittavat melontatarvikkeet varata valmiiksi autoon. Herätyskello soimaan viimeistään kuudeksi ja aamulla aurinkovoidetta ja kahvia runsaasti naamaan. Ja sitten autolla suunta kohti Sondby II rantaan (lat 60° 16.004'  lon 25° 50.412'). Rannalla kajakkeja ja tavaroita pitää kantaa 200 m, koska autolla ei pääse ihan rantaan.

Aurinkolasit silmille, kajakki veteen ja meloksi. Hiljaista aamutyyntä nauttien Fallholmenin ja Korsön välistä melotaan kohti Skagetin hiekkasärkkää (lat 60° 14.782'  lon 25° 50.776'). Hiekkasärkän kivien lomissa ja rannalla näkyy useita eri sorsalajeja, joutsenia ja hanheja. Hieno hiekkasärkkä jatkuu pitkälle kohti vastakkaista saarta. Jos särkkään juuttuu, niin kajakissa istuen käsillä kajakkia vähän nostaen peruutetaan syvempään veteen ja seuraava yritys hiukan kauempana rantaa. Kiviä pitää toki varoa. Särkän jälkeen kohti Siperholmenin ja Brändholmenin välistä salmea lat 60° 14.501'  lon 25° 51.532'. Alhaisella vedenkorkeudella salmesta joutuu nousemaan ja kajakin kantamaan hiekkakannaksen yli ellei halua kiertää saaret. Salmeen jälkeen pitää varoa kareja. Vastavaloon niitä ei hevillä näe.

Seuraavaksi suuntana Benitan kahvila (lat 60° 14.044'  lon 25° 52.224'). Venerannan eteläpuolella uimarannalle voi rantautua helposti. Kesälauantaisin joka lauantai 28.5.–18.9. (ei juhannus), klo 9–12 Pellingin kesätori Benitan kahvilan vieressä, on saariston suosittu kohtaamispaikka. Torilla myydään mm. vihanneksia, kukkia, kalaa, käsitöitä ja kotileivonnaisia. http://www.pellinge.net/sommartorget/findex.html. Täällä kannatta täydentää pikaisen aamupalan jättämät puutteet savukalalla ja saaristoleivällä. Viimeistään täältä pitää ottaa pari litraa vettä mukaan.

Jos ei tuule idästä kannattaa jatkaa Österbyn itäpuolen sillan alta (lat 60° 13.568'  lon 25° 53.54') Ölandetin itärantaa pitkin. Itätuulella kannattaa koko retki kiertää myötäpäivään, eli käänteisesti mitä tässä kerrotaan. Kalasääsken pesää Silholmenin (lat 60° 12.859'  lon 25° 54.56') luona pitää kiertää kauempaa, jotta linnut eivät häiriinny. Ölandetin jälkeen Stora Bjurholmen itärantaa pitkin kohti läntisen Sandön itäkärkeä (Sandöskatan, lat 60° 11.958'  lon 25° 56.506'). Tyynellä voitte katsella kajakista käsin läntisen Sandön upeata etelärantaa. Saaren lounasrannalla on pyöreistä ja tasaisen kokoisista kivistä koostuva hieno luonnon soraranta., Saaren länsisalmi on kasvanut umpeen, mutta sinne on muodostunut upea laguuni, jonne pääsee kajakilla etelästä (Retket ja reitit -sivun valokuva on otettu täältä). Nouskaa läntisen Sandön itäkärjessä lounaalle ihastelemaan upeita kallioita ja aavaa merta. Lounaan jälkeen nauttikaa nokoset kalliokolon lämmössä.

Nokosten jälkeen tarkastakaa tuulen ja aallokon voimakkuutta. Miedolla kelillä kannattaa meloa suoraan itään Utterholmenin ja Måsholmarnien eteläpuolelta kohti Trutklobbenin väliin lat 60° 12.37'  lon 25° 58.937', Tästä edelleen sään salliessa itäisen Sandön eteläpuolelta saarta ihaillen ja kiviä varoen kohti Sandön hiekkarantaa (lat 60° 13.019'  lon 26° 0.502'). Sandön eteläranta on kivikkoinen ja lohkareinen. Se erottuu maisemasta ja sillä on maisema-arvon lisäksi myös geologista arvoa. Sandö on ainutlaatuisen kaunis, kapea ja matala harjusaari. Harvahko metsä muodostuu pääosin järeistä männyistä. Virkistysalueyhdistyksen alueella on saaren upein hiekkaranta, joka avautuu koveranmuotoisena ja nopeasti syvenevänä itään. Loppupäivän voi ihastella kävellen saaren kauneutta. Tänne kannattaa leiriytyä sillä sunnuntaina on hiukan enemmän melottavana. Porvoo tarjoaa nuotiopuita iltanuotioon. Halutessa voi toki meloa pienen iltalenkin jonkun lähisaaren (esim. Virskärenin, Stångskärin tai molempien) ympäri.

Kovemmalla tuulella kannattaa läntiseltä Sandöltä suunnata Brändholmen suojaista puolta Älskholmarnien pohjoispuolelle (lat 60° 12.866'  lon 25° 56.92') ja Aspholmenin ja Korsholmenin pohjoispuolelta ja Longhällenin (lat 60° 13.019'  lon 25° 59.675') suojassa kohti itäisen Sandön hietikkoa.

Seuraavana aamuna hyvän aamiaisen jälkeen melomaan rauhallisesti ja ympärilleen katsellen itään Granholmen etelä-itäpuolelta kohti Nyviksholmenin ja Söderuddenin välistä salmen lat 60° 13.338'  lon 26° 1.201' läpi Bastön lagunia ihailemaan. Laguunin jälkeen itää kohti luotoja ihastellen kohti Måsholmenia lat 60° 13.979'  lon 26° 2.872' ja Gåsholmenia. Sieltä melotaan Källklobbarnien lat 60° 14.18'  lon 26° 3.074' väliin. Kahden lähes toisissaan kiinni olevan kallioisen saaren väliin jää matalahko vesiallas. Saarten välissä vallitsee erittäin levollinen tunnelma. Vesipinta on tyyni eivätkä ulkopuoliset äänet kantaudu kohteeseen.

Källklobbarnasaarten väistä pohjoiseen Fåbisthålmarnien väliin lat 60° 14.579'  lon 26° 2.809'. Kauniit pääosin loivahkot, silokalliorannat ympäröivät saariryhmää. Saarien keskellä kasvaa mäntypuustoa. Erityisen kauniilta saariryhmä näyttää sitä luoteen suunnalta lähestyttäessä. Korkealla vedellä saarten välistä pääsee luoteeseen kohti Finnholmnsfladania lat 60° 14.802'  lon 26° 1.315'. Finnholmarnan kohde koostuu kaunismuotoisista kalliorannoista. Fladanin pohjoissivulla voi nousta maihin tauolle ja pientä purtavaa maistelemaan.

Tauon jälkeen Finnholmarnan hienosta kapeikosta länteen saarten läpi ja saarten jälkeen koukataan etelään kohti Herrskärin kalastajakylää lat 60° 14.514'  lon 26° 1.107'. Saaren vanha rakennuskanta muodostaa kylämäisen ryppään saaren itäosaan. 1920-luvulla Herrskär ja muut vastaavat kalastajakylät elivät kukoistuskauttaan. Herrskärin lounaisosaan sijoittuu pääosin kalliorantojen rajaama laguuni. Sisäiänmenoaukon pohjoispuolella kallio muodostaa jyrkän seinämän.

Herrskärin jälkeen etelään Bredholmenin itäpuolelta lat 60° 13.739'  lon 26° 1.195' ja sitten salmesta länteen kohti Stora Brokholmenin eteläkärkeä lat 60° 13.619'  lon 25° 59.856'. Stora Brokholmenin siluetti on hieno erityisesti saarta lännen suunnalta lähestyttäessä: pitkänomainen tasaisen loivasti kohoava kumpu mäntyvaippoineen. Muun muassa siluetiltaan se poikkeaa selvästi alueen muista saarista. Stora Brokholmen saarta lähemmin tarkasteltaessa huomio kiinnittyy saaren pohjoisosaan, joka on hyvin omaleimaisen näköinen. Ranta-alue ja itse asiassa koko kapea pohjoiskärki on suurikokoisten pyöreähköjen kivien peittämä. Kivien lomassa kasvaa harvakseltaan kaunismuotoisia tuulen tuivertamia mäntyjä. Stora Brokholmen on kolmen saaren muodostama Uudenmaan Virkistysalueyhdistyksen kohde. Saarelta on otettu vuosikymmeniä sitten hiekkaa.

Stora Brokholmemnilla on hyvä uimaranta, nuotiopaikka ja kaivo, joten se on oivallinen lounaspaikka. Muista ottaa lounasnokoset. Lounaanjälkeen suuntana Sundholmenin pohjoisranta lat 60° 13.825'  lon 25° 58.311' ja sieltä länteen Lökön pohjoispuolelta Tullandetin pohjoispuolelta lat 60° 14.027'  lon 25° 55.234' ensin vanhan sillan alta ja sitten uuden sillan alta kohti Benitan kahvilaa kahvista ja jäätelöstä nauttimaan.

Kotimatkalla Benitan kahvilasta Sondby II Korsö kannattaa kiertää itäpuolelta lat 60° 15.286'  lon 25° 51.631'. Körsösundetin rantojen kyläyhteisöä ja siistiä rantaa voi ihailla. Salmen jälkeen Korsön itärantaa pitkin perille Sondby II uimarannalle. Näin on päästy perille kiertäen osa kauneinta Suomen saaristoa. Lisää nähtävää löytää varmasti laajentamalla melontaretkiä.